vuosipäivän kunniaksi

Met ostimme tämän asunnon maaliskuun viimeinen päivä, viime vuonna. Sen kunniaksi torstaina asennettiin pari hyllyä. Eteiseen ja Valton huoneeseen. Ihan turhaan ihmiset pelkää porailla seiniin, antaa mennä vain. Meillä on sitten kerrakseen reikiä paikattavana kun muutamme tästä pois. Mutta ne hyllyt, eteisen hylly oli pikainen diy, vaneria tietysti ja maalattiin samalla mustalla kuin naulakko sen alla. Korit sinne löytyi Tigeristä ens hätään, etsinnässä jotkut sievät metallilankakorit. Vai onko nuo niin hyvät, ettei kannata enää etsiä? 

Valton huoneen hylly on taas pelkkä vanerilevy kannattimien sisällä, kannattimetkin vaan yhdellä ruuvilla kiinni. Tykkään! Kauan metsästin noita kannattimia, ja vihdoin löytyi! Tänään meen tekeen Valton huoneeseen vielä jotain, melko isoa, arvaatteko mitä? 

Ja miksi blogissa on ollut hiljaista, koska kameran laturi ja muistikortti olivat hukasa, onneks löyty neki ny! 

diy naulakko

Meillä on kauan jo ollut mietinnässä naulakko eteiseen, siihen asti ne aiemmin tässä postauksessa vilaukselta näkyvät väliaikais naulakot on palvelleet melko kehnosti meidän tarpeita, vaikka sievät olivatkin. [Ken muuten niitä halajaisi, ovat myynnissä, niin otatko yhteyttä!] No, tähän dilemmaan, melkein kaikki valmiit naulakot olivat epäsopivan mittaisia, joko vähän liika lyhyitä taikka liika pitkiä tähän koloon, joka on 103cm. Ja halusin ehdottomasti naulakon seinästä seinään. Ei jäänyt sitten vaihtoehtoja, joten äkkiä vain päättämän minkämuotoinen tehdään ja Wave-naulakostahan idean kylmästi varastin, sitä muokkasin meille parempiin mittoihin ja laserleikkurilla koulussa tein. Mies jopa heti kerkesi asentaakin kun naulakko oli valmiina.  

Kyllä tätä passaa kattella ja nytpä mahtuu takkeja! 

oikeaa taidetta

Mikä on oikeaa taidetta? Siitä sen enempää tietämättä, totean, että ostin kotiimme oikeaa taidetta. Pari viikkoa takaperin oli eräät taideinstituutin joulumyyjäiset, joissa pikaisesti ystävien kanssa piipahdin. Ihastun ja rakastuin useisiin teoksiin, mutta tila ja rahapussi on rajalliset. Niin sitten vain tämä yksi teos päätyi ostoslistalle ja sitä myöten kotiin. Nyt ennen sen kehystämistä se on seilannut siellä ja täällä, maalarinteipillä kiinnitettynä seinälle. Ja loppusijoituspaikka on oletettavasti löytynyt. Vai mitäs tuumitte? Voiko eteisessä olla taidetta? 

eteisestä

Nyt seuraa muutama kuva ja sana eteisestä; meillä on onneksemme melko iso eteinen/sisääntuloaula. Säilytystilaa siellä ei juuri kuitenkaan ollut, ja paikat säilytystilalle on melko rajalliset, kun tilasta kuljetaan joka suuntaan, ehjää seinäpinta-alaa on melko niukasti. Asuntomme on muinoin yhdistetty yksiöstä ja kaksiosta, ja tuo kenkätelineen paikka on entisen yksiön sisäänkäynti. Siihen syvennykseen saadaan kätevästi kengät ja lipaston päällä kiinnitystä odottelevat naulakot vähän piiloon katseilta. Meidän ulko ovi on siis tuossa lipaston ja sähkökaapin vieressä. Sisäovi ja makuuhuoneen ovi odottelee myös maalausintoista rouvaa... 

 

Lipasto on vanhemmiltani, ja odottaa vähän korjaajaa. Laatikkojen pohjat uusitaan, jalat ja kansilevy vaihdetaan sekä vetimet uusitaan. Maalipinta on ihanasti kulunut, eikä mun mielestä sille tarviis tehdä mitään, mutta katsotaan miltä se näyttää noiden uudistusten jälkeen. Kaikki eteisroina ja -sälä menee kätevästi tuohon sitten. Peilin päälle jo kiinnitimme tuon yhden meillä jo olleen BESTÅn, ja niitä hankitaan kaksi lisää samaan riviin, ja mahdollisesti myös toiselle puolelle eteistä, johon putket ja sähköjohdot kätevästi sitten piiloutuisi. Peilin eteen haluaisin jonkun pienen jakkaran, mutta rattaat siinä mahtuu hyvin olemaan ja varmaan edus ''joudutaankin'' pitämään melko tyhjänä niitä varten. Meillä on myös vaunuvarasto, muttei meillä siihen ole vielä avainta.

avainkaappi eteiseen

Pitkään jo jonkinlainen avainsäilytyssysteemi on ollut ostoslistalla, kun avaimet hengailee milloin missäkin. Aiemmin meillä oli tässä postauksessa näkyvä linnunpönttösysteemi, mutta molemmilla avaimenperät sanoi parin vuoden jälkeen räks ja sitten oltiinkin ilman kunnollista avainsäilytystä. Aina niitä avaimia saa ettiä jos niillä ei merkattua paikkaa ole. Sitten soitti armas pikkuveljeni; koulun puutöissä piti tehdä avainkaappi ja kyseli oliko mulla tarvetta semmoselle, kun kotona on jo. No olihan mulla, heitin mitat ja sanoin että valkoinen pitää olla, ilman ripaa tai muita turhia härpäkkeitä. 

Tilaus saapui eräänä ristiäispäivänä äitin ja iskän mukana, ja sitten het seuraavana maanantaina pääsi paikoillensa. Nyt liimailin vähän tökerön näköisesti kirjaintarrat kylkeen, kun näytti niin kaipaavan jotain. Ehkä otan ne heti pois. 

Mutta, kiitos avainkaapista, ajaa asiansa loistavasti ja on niin mun mieleen!

kymppitonnin haaste

Sain Kaksin kaksiossa -blogin Lauralta haasteen liittyen tuohon viimepostauksessa olleeseen haasteeseen. Tartuin siihen oitis, suurena haaveilijana tätä oli ilo tehdä. Näistä nyt nuo eteisen jutut vaan olis oikeasti tarpeeseen, kun yritämmä saada eteistä toimivammaksi. Vielä on vähän auki ratkaisut sinne, ja kymppitonni olis oiva potkaisu pyllylle senkin suhteen. Uusi pyykkikorikin olisi tarpeen. Matot ja muut hömpötykset oli vaan rahan kuluttamista, kun muualle en keksisi niitä pistää, ruokailuhuoneen tuolit vaihtaisin myös oitis Artekin kuuskutosiin! 

"10 000 euroa sisustusrahaa-haaste!

Olet osallistunut Suomen kaunein koti-ohjelmaan ja kotisi on katsojaäänestyksellä valittu Suomen kauneimmaksi. Voiton myötä olet lunastanut muhkean 10 000 euron sisustusrahapotin uusien haaveiden toteuttamiseksi. Kerro millaisiin haaveisiin sijoittaisit summan? Haaveile & unelmoi! 

// Linkitäthän haaste-tekstisi Kaksin kaksiossa-blogiin." 

Showroom Finland Mixrack -kenkäteline // Design House Stockholm Björk -matto // Iittala Vakka -vanerilaatikko

Iittala tools -kattilat, kasarit ja vuoat // Ferm Living Wire -vaateripustin // Nomess Copenhagen So Hooked -naulakko

Muuto Hideaway -pyykkikori // Woodnotes Beach -matto // Artek 112b -hylly

Asko mixed -matto // Artek Aalto 66 -tuoli

Näihinkään, vaikka kuinka yritin, en saanut kulumaan ''kuin'' vajaat 8 000 euroa. Loput voisin käyttää tuosta summasta ''oikeaan'' taiteeseen, jos sellaista oikeaa ja väärää edes on, mutta tietänette mitä tarkoitan. Kauan oon jo selaillut taidelainaamon sivuja, ja ihaillut kauniita öljyvärimaalauksia ja mustavalkoisia grafiikkatöitä.

ei mitään uutta eteisessä

Niinkuin otsikkokin jo sen kertoo, ei mitään uutta. Tai ei juuri mitään uutta. Eteinen on miltei saman näköinen kuin tammikuussa, kun viimeksi oon sitä kuvannut. Jotain kuitenkin on muuttunut. Sähköjohdot ei enää repsota, vessan kyltti on vaihtunut uuteen ja mattokin on päivittynyt. Viimeviikolla löysin myös tuon ensimmäisessä kuvassa näkyvän Karlssonin Mini Flip -kellon, paikallisesta Sokoksesta miinus-kuuskyt-prossaa -lappu kyljessä, eihän sitä sillon voinut kauppaankaan jättää, jos kerran siitä monta monituista vuotta oon haaveillut.

Vessan oven kirjaimet on Design Letterssin. Karhula-tölkissä säilyy kestokassit, siitä on helppo napata mukaan, kun kulman takana käy kaupassa.  Pienessä valkoisessa pärekorissa säilyy avaimet, huulirasvat ja muu pikkusälä, jotka taskusta siihen kotiin tullessa heitetään. Meinaa vaan olla liika pieni kori. Onneksi on jo tilluussa pikkuveljellä soma avainkaappi. Muutoinkin on suunnitelmissa muunnella eteistä vähän toimivammaksi. Jos penkkiin saisi toisen hyllyn, olis se kätevämpi kenkien kannalta. Peilit ajattelimma ottaa pois ja laittaa tilalle toimivammat seinänaulakot ja ehkä hylly niiden päälle hanska-, pipo- ja kaulahuivilaatikoille. Saas nähhä miten suunnitelmien käy. 

aamuvirkun kello

Näin aamuisin oon kuulemma ihan käsittämätön - pyörin ja meen koko ajan, vauhtia kyllä on, mutten silti melkein ikinä kerkeä kouluun ilman myöhästymistä tai ainakin hirveää kiirettä. Onneksi koulu on tossa ihan hollilla, matkan tarvittaessa vaikka juoksee. Mutta mun myöhästelyitä vähentääkseen mies löysi, halusi, osti ja iski seinään aikas hauskan kellon. 

En huomaa kellolla olevan minkäänlaista vaikutusta myöhästelyyn. Kyllä mää sitä tuossa eteisessä pukiessa ja laittautuessa aina vilkuilen, mutta siihen se sitten jääkin. Vaikka luulis muuten että noin korkealla olevaan kelloon täytyis hirveästi kallistaa päätä tms, mutta helposti sitä kattoo, eikä mene edes niskat. 

Kolme sanaa

Sain Mustavalkeaa-blogilta haasteen, joka on jo tovisen kiertänyt, kiitos siitä! Tehtävänä oli siis kuvailla vain kolmella sanalla kotiamme. Itse en ole haastetta aiemmin saanut/tehnyt, joten kivahan tätä oli miettiä. Miehekkeen kanssa yksissä tuumin pähkäiltiin noita kolmea sanaa, eikä kyllä koulukaveritkaan säästynyt mun jahkailuilta. 

YHTENÄINEN : Kotonamme on läpikotaisin samat sävyt ja materiaalit seinissä sekä lattioissa. Lisäksi värien käyttö on yhtenäistä, valkoinen, harmaa ja vaalea puu ovat joka huoneessa esillä. Puu jo uravalintanikin vuoksi. Musta tuntuu, ettei mikään huone toimisi yksistään värien ja materiaalien puolesta, vaan saa vahvaa tukea muista huoneista. Olenkin jo kerennyt leikkimään mitäjos -peliä. ''Mitä jos oltais laitettu vessan lattiaan erilainen laatta, tai mitä jos oltais laitettukin koko harmaa keittiö, tai mitä jos oltaiskin purettu kaikki kiinteät komerot?''

KERROKSELLINEN : Talo on rakennettu vuonna 1936, ja remontoitu täysin vuosina 2013-2014 meidän toimesta, joten väkisin kerroksellisuutta tulee. Halusimme jättää mahdollisimman paljon vanhaa, joten ovet, karmit ja kiinteät komerot jäivät. Lisäksi rakastan kirpputoreja, ja vanhoja huonekaluja, joten se näkyy, mutta myös uusia ja nykyaikaisia kapistuksia toki löytyy! Ollaan myös melkoisen vahvoja teeseitse -tyyppejä, ja uskoisin sen näkyvän meillä myös...

HILLITTY : Pyrin kaikessa sisustamisessa hillitsemään mieleni ja seuraamaan tätä ehkä pohjoismaiseksi sisustustyyliksi luokittelemaani ja valitsemaani tyyliä. Tietysti persoonani saa ja pitää näkyä, mutta pääpiirteet ja värit pyrin pitämään niinsanotusti aisoissa. On paljon juttuja mistä pidän, mutta opettelemista on vielä siinä, mitä tuon kotiini. Hillitty merkitsee minulle myös eräänlaista minimalistisuutta, yritän jatkuvasti pitää ylimääräisen tavaran visusti kaapissa, tai pistää kiertoon. Välillä hyllyt ja tasot saa rönsyillä, mutta kyllästyn nopeasti ja siivoan tavarat kaappiin odottelemaan. 

Olisi vallan mukava tietää, osuinko teidän mielestä ollenkaan oikeaan? Tarkoitan siis että välittyyköhän kodistamme nuo kolme asiaa teille asti? Onko joku sana, joka sopisi paremmin jonkun sanan tilalle? Kolmelle bloggaajalle voisin haasteen heittää; Lauralle Kaksin kaksiossa -blogiin, Ilonalle Keskeneräinen -blogiin sekä Ainoalle ainoa. -blogiin. Pohtikaapas teidän kodin kolmea avainsanaa! 

PS. On muuten koko koti samassa postauksessa, kylläkin kuvia ei ole kaikkia otettu just nyt, mutta suurin osa tämän vuoden puolella kuitenkin! 

vaaleampi eteinen

Ny on astetta valkoisempi eteinen. Ei enää ime sitä vähääkin valoa se tumma ja tunkkainen ovi. Muutama päivä siinä menikin, sai aika monta kerrosta maalia sutia, ennenkuin se tuntui oikeasti valkealta, eikä mistään kuultanut ruskea läpi. Ovet on siis olleet useampana päivänä apposen auki rappuun. Muistatteko miltä eteinen näytti hetki sitten? Jos ette, kurkkikaa täältä. Eikös vain muuttunut ilme aikalailla. EDIT: ja täältä voi nähdä eteisen ihan alkuperäisen lookin. 

 

 

Lopuksi vielä ajattelin laittaa tälläsen ylhäältäpäin otetun kuvan, jossa ovien mittasuhteet muuttuu naurettaviksi, mutta ehkä vähän hahmotatte lattiapinta-alan vähyyden. Aiemmin ovelta sai astua pilvimatolle, mutta heivasin sen mäkeen sen saadessa osansa maaliroiskeista. Fiksumpi olisi suojannut sen. Sen tilalle taittelin mummolta saadun ihanan värikkään räsymaton kolminkerroin, niin ompahan joku mihin pyhkiä jalat. 

avoimet ovet

Meillä oli eilen avoimien ovien päivä, koko päivän. Tai ainakin sen 10 tuntia. Aamusta het haettiin tarvittavat tarvikkeet rautakaupasta, ja tultiin kotio touhuamaan. Minä olin maalihuuruissa, ja mies sahasi lankkua, listaa ja paneelia vuoronperään. Kunhan oli ensin hionu mulle maalausvalmiiksi seinät tuosta pikkuruisesta huoneesta. Seinät siis sai valkaisun, mutta niiden ohella myös ulko-ovet oli sama maalata, sisäpuolelta vain. Pari naapuriakin ehti päivittelemään että mitä kummaa te teette ja onhan teillä nyt varmasti lupa. Kun vanha talo ja plaaplaa. On lupa, kuulemma koko taloyhtiöltä. Hyvä niin; ei tuu myöhemmin satikutia. Enkä mää muuten olis. 

 

 

Viel on ens viikolle toiseen kertaan varsinaisella maalilla maalaus, laitoin pohjalle tuota niin paljon kehuttua Tikkurilan Otexia. Ja kyllä tarttu lakattujen ovien pintaan hyvin. Tiiä sitten oliko lakkaa niin kovin paljon jäljellä mutta kuitennii. Ei saatu tänään valmiiksi kokonaansa, maanantaina tilataan sähkömies ja sen käytyä saadaan kattopaneelit kiinni ja maalattua, laminaattikin laitetaan vasta kun oon maalannu ovet ja listat loppuun. Sanokaa mun sanoneen, että oon ihan superiloinen noista valkoisista ovista, kyllä on heti paljon kirkkaampi eteinen. Siis eteiset. 

Listatkin on

Täytyy oikein itsellemme läpyttää, kun eilen saatiin viimeinenkin listanpätkä seinään. Listojen lisäksi ollaan vedetty koko kämpän ympäri sähköjohtoa uusille pistorasioille. Vanhassa talossa on rasia per huone, ja määkö haluan joka ikkunalle jouluvalot ja muutenkin valinnanvaraa esimerkiksi että mihinkäs kohtaan huonetta jalkalampun asettaa, niin sitten vain naputtelemaan. Sähköjohto-urallisia listoja ei löytynyt mieleistä, ja muovinen sähköjohtolista toisen listan päälle ei kuulostanut eikä mallailujen perusteella näyttänytkään hyvälle, jotenka päädyttiin(minä päädyin) hakkaamaan kannakkeita parinkymmenen sentin välein johtoa pitämään. Nyt jos saisin päättää, noin 150 johtometrin jälkeen, olisin todennäköisesti päätynyt johtolistaan. Toisaalta kun täällä alunperinkin oli johtoja sinne sun tänne kannakkeilla vedetty, jotka kylläkin vedettiin poissa niiden risaisuuden ja epätoimivuuden vuoksi, niin hyvinhän se johto tänne sulautuu. 

 

Met ollaan täällä yritetty tää viikko kiireellä saada kaikki työkalut poissa kuvioista ja muutenkin  turvalliseksi tätä paikkaa, ensiviikolla saadaan muutamaksi viikoksi hoitolainen, kerron sitten lisää! Pompin nyt vähäsen, mutta mitäs sanotte ulko-oven kohtalosta, maalataanko valkoiseksi, laitetaanko kontaktimuovilla vaaleampi ilme vaiko annetaanko olla likaisen-laikkuisen ruskeana? Pieni-iso asia, jota ollaan pohdittu monta kuukautta. 

heksakoneja

Ihastuttavan houkutteleva heksagon, hillittynä tosi mahtava kuvio. Itse en osaa hillitä, joten länttäilin kyseisen mallisia peilin palasia eteisen seinään sellaisella teipillä, joka myyjän mukaan pitää peilit seinässä hamaan maailman loppuun saakka. Siinä on siis ja pysyy. Paria palaa vielä kaipaa lisää, vai mitä? Eteiseen myös löytyi sattumalta koulun roskalavalta jonkun sinne hylkäämä oletettavasti penkin proto. Maalaanko vai enkö maalaakkaan, valkoisella vaikko millä muulla? Hetken saa ihastuttaa männyn keltaisuudellaan. Huomaattekos, on listat ja kynnykset paikoillansa. Alkaa oleen tää remontti ihan oikeasti loppu suoralla.

Nyt jo kysymys 'mitä jos/kun kyllästyn?' pyörii päässä. Noh, se on sen ajan murhe. Onko siellä ihastuttu vai vihastuttu kuuskulmioon?

PS.  Kuusikulmaista on myös Work-lampussa, joka arvotaan Hunajaista-blogissa huomenna sunnuntaina, äkkiä siis vielä arvontaan mukaan!

PALJON

Parin päivän sisään ollaan tehty hommia hullun lailla. Jo oli aikakin saada olohuone. Ja eteinen. Huh, ei suuri motivaatio, oikea asenne, hyvät työvälineet, hyväntuuliset puolisot ja homma hoituu. Ihan mikä vain, vaikka tuleekin vähän vaikeuksia ja sitä kautta turhaantumisia. Mutta kyllä vaan saamma olla valtavan tyytyväisiä ja ylpeitä tarkoin ja huolella tehdystä työstä. Älkäätte kiinnittäkö huomiota roikkuviin johtoihin, sähkömies on tilattu uusia laittamaan. Jättäkää myös listattomuus ja kynnyksettömyys huomiotta, kyllä nekin aikanaan, toivon mukaan jo ensi viikolla. Vaatenaulakko väsättiin ihan itte kaideköydestä, parista muhvista (lvi-osa) ja ihan perus vaatekoukuista. Päihin kaideköysille tarkoitetut päätehelat ja ei muutaku kattoon kiikkumaan. Kuvia, olkaa hyvä. Joko meillä alkaa näyttää kodilta hä? 

 

 

Löydettiin 1930-luvun posliinikantalamppu kirpparilta eurolla, joten pakkohan se oli ostaa, putsaila ja heittää eteisen kattoon, on hirvittävän ajaton ja hyvin valaiseva. Passaa tänne kun nokka päähän, onhan talo myös 30-luvulta.

HUH

Täällä ollaan, ollaan oltu koko ajan. Muut murheet ja ilotkin menny hetken jo tämän blogin ja remontin edelle. Eteisen ideakollaasi ja valmis tekstikin on ollu valmiina jo tovin, odottaneet jotain. Pyyhin tekstin pois. Huomenna alkaa taas ahkera siivoileminen raksalla, että voidaan edetä seuraavaan isoonisoon hommaan. Siitä myöhemmin. Vessa on askeleen verran valmiimpi, sen kimpussa mies, minä toisaalla. Eteistä oon kuumeisesti miettinyt, miten tuon pienen saa toimivaksi. Tässä vähän ideaa. 

Komerosta en luovu, en aikonutkaan. Pari spottia kattoon, iso puinen/betoninen kello oviaukon päälle, sarvinaulakko seinään, sen päälle valkoinen toivottavasti tuo artekin klassikko hylly. Kenkätelineeksi ja eteispenkiksi joku muunneltava moduulihässäkkä. Ovenpieleen avaimille paikka, joka on palvellut hyvin jo reilun vuoden. Väriä tuomaan räikeä räsymatto. Mitäs tuumitte? 

komeron uudistus

Ennen komerot näytti tältä: 

Tätä nykyä ne näyttää tältä. Vielä kun löytyisi ihanat pukinsarvivetimet kaikkiin samanmoiset, olisin erittäin tyytyväinen. Mitäs te tykkäätte?