ylpeys

Nyt oon itsestäni ylpeä, kiitän myös koulun verstasta, hyviä työkoneita ja opettavaista opettajaa! Mulla, ja äitillä myöskin, meillä siis on uudet  vaneriset adventtikyntteliköt, juur hyvään aikaan valmistuneet, juur tarkoitukseensa suunnitellut ja tehdyt. Mää en voi käsittää, kuinka yltäkylläisesti rakastan vaneria, tuota puun tuoksua ja sen kovan pehmeää olemusta. Voiko itsestään olla liian ylpeä olematta itserakas taikka omahyväinen? Äippä aiko käsitellä omansa harmaalla läpikuultavalla vahalla, määpä päätin vaan suojata puunsuoja-aineella pahimmilta lioilta ja kosteudelta. Tykkäättökö te mun tekeleestä? 

 

Loppuun vielä pieni vetoomus, olen mukana viiden muun valokuvan kanssa loppukilpailussa, jos siis mun kynttilätunnelmakuvasta tykkäät, käyhän äänestämässä, voidaan päästä s-ryhmän ravinteliin syömään miekkosen kanssa! Äänestyslomake on blogin oikeassa sivupalkissa ylinnä! 

instagram

Tuo pikaotosten julkaisupaikka, minäkin olen siellä, ollut jo hetken. Tervetuloa seurailemaan siellä! Kuvat ovat iphone laatua, niitä muokkailen välillä puhelimen omilla työkaluilla, välillä käytössä on piclab, camera plus ja instashapes. Kohteina kuvissa on useimmiten kodin asiat, mukaan mahtuu myös jalkoja ja muita sekalaisia otoksia.

Kiinnostaako teitä muuten jatkossa täällä blogin puolella nähdä instagram-otoksia, vaiko ei? 

pieni suuri ilo

Meillä viikonloppuna syötiin ekat joulutortut ja konvehtit. Glögiä ja pipareita on mutusteltu jo varmaan kuukauden päivät. Sähköjohdot pariin huoneeseen on jo naputeltu, itkut miten hidasta ja ärsyttävää puuhaa, ei meinaa kärsivällisyys enää riittää… Viikonlopun saldona myös uus työpöytä! Oih ja voih kuinka hyvä tuli, vaikkei kyllä hirveästi suunnitelmien mukaan mentykkään. Miekkosen mielestä väliaikaista kaikki on vaan, siis tämä pöytä vaan, mutta munsta tähän ei tarttee kun päädyn jalka vaihtaa kahteen sirompaan, taikka sitten kahteen samanmoiseen. Olipa siis ylijäämävaneria liukuovista jäänyt, eikä niistä mitään järkevää keksitty niin sitten pykästiin pöytä. Pari pölkkyä alle pitämään levyt samassa tasossa ja mahdollisuuksien mukaan myös suorassa, hyllynkannattimet seinään jos toiseenkin ja toiseen päähän pienempi levy jalan virkaa toimittamaan niin jo tuli pöytä. Korkeus on just passeli sekä satulatuolilla istuen, että seisoen työskentelevälle, ei tarvii kyykkiä nopeasti jotain tehressä. Joskos jättäsitte huomiotta järisyttävän ruman johtosolmun, sekä tulostinhässäkän, niin mitäs työ siellä sanotte? 

Niiin, ja tarviin ihan pikkusen apua värin valinnassa, annanko kirkkaan öljyn jättää pinta luonnollisen väriseksi, vaiko sudinko osmon valkokuulto jotain päälle? 

ennen aikaista

Meillä on visusti pysyny jouluiset jutut ullakolla laatikoissa, eilen kuitenkin kun siellä käytiin muuta hakemassa, viimevuotiset hopeat ja kultaiset pallot nappasin mukaan vähän kuin salaa. Sai kokea nuo pallurat valkaisun, kun yhdessä miehen kanssa niitä dippailtiin maalipurkkiin. Keltaista maalia kun oli purkissa vielä, pitihän yksi sinnekin kastaa. Kuivuessa jäi tippa jokaisen pallon alapintaan, mutta sehän on vain söpö, vai mitä? Äkkiä nää muutamaksi viikoksi vielä takaisin kaappiin.

vielä vähän kuparia

Onko se kupari enää nii in, no enpäs mää välitä, tykkään siitä ripauksina ja lämmöntuojana siellä täällä. Uusin kuparinen tulokas on yövalaisin mun puolella sänkyä, helponhelppo tuunauslamppu. Alunperin lampussa oli järkyttävä kukkakuvioinen maitolasi, puolipallo ikäänkuin. Jotenka se viskaistiin roskiin jo ennen kuin olin kantanut lamppua kotiin. Siis ei ennen ja jälkeen kuvia, valitan. Mutta nyt mää kyllä tykkään, ja teromies oli myös yllättävän intopiukeena. Jotenka voin sanoa onnistuneeni, mitä nyt tylsytin ompelusakset huonompia saksia löytämättä sekä hetikaikkinyttänne-fiiliksen sattuessa, enkä siis voinut kauempaa odotella. Mitäs tet tykkäätte? Ekassa kuvassa het yks vähän laajempi  uudella linssillä otettu ruutu työhuoneen oviaukoltapäin kuvattuna.

 

 

kerron sen kuvin

Kauan oon toivonut, eilen sain. Alimmassa kuvassa ero nykyisen 18mm ja uuden 10mm polttovälin linsseillä.

 

suomen kaunein

Meitä on kaksi, liian harvoin syömme kuitenkin yhdessä epäsäännöllisten työaikojen vuoksi. Katoin arkisen, mutta tyylikkään kattauksen lihamurekkeelle ja perunamuusille, mariskooleista lusikoidaan jälkiruoaksi vadelmarahkaa. Kattauksessa on käytetty mustaa teemaa, citterio98:a, kastehelmeä, mariskooleja sekä satunnaisesti löytyneitä mitälie laseja ja kannua.  Niin, siis vähän viimetingassa, niinkuin aina, heitin osaanottoni Arabian Suomen kaunein kattaus- kisaan, hoksasin kyllä jälkeen päin, että eihän tässä juuri arabiaa ole. Hyi minä. Anyway, jos on sun mielestä yhtään vähääkään kaunis, olen äänestäsi kiitollinen, TÄNNE vain ääntäsi antamaan! pst. tänään postissa saan myöhäismyöhäissynttärilahjan mieheltä, siitä lisää myöhemmin... 

Monta kivaa arvontaa on myös menossa:

- lehtilahjakorttiarvonta Valkoinen soihtu-blogissa

-tapettiarvonta Valkoinen koti- blogissa

-tyynynpäällisarvonta Plateful of love- blogissa, joten klikkailkaas tekin arpaonnea koettamaan! 

loma viikko

Mulla on lomaa opiskelusta, tai no lomaa, viikoksi noin miljuuna etätehtävää ja raporttia tehtäväksi. Mutta on kotonakin hommaa, pieniä juttuja, viimeisten listojen ja ovien maalausta, sitä sähköjohtojen naputtelua ja tietysti edelleen muuttolaatikoiden purkamista ja tavaroiden järjestelyä. Kätköistä on löytynyt mojovia ylläreitä, ai tämmönenki mulla on, muiden muassa mummon kutoma sanomalehtiliina ja  vanha ruskea pullo. Jo ihan kuivunutta oksaa en oo viel malttanu heittää pois, on mahtavan värinen. Niin ja yllärinä sinänsä, vessan katto edistyy, en muista kertoneeni täällä, mutta katto tullaan vuoraamaan osb-levy paloista. Haastava homma sinänsä kun ne seinät ei oo suorat, mutta eiköhän mies senkin handlaa. 

 

sitä mä vaan

...että mukavaa lauantaita sinnekin, meillä maalaillaan viimeisiä ovia, miehekkeellä työlistalla on vessan kattoa ja listoitusta. Pikaseen laitoin keittiön ikkunalaudalle jouluvalot pussiin ja niin syntyi kiva pikku valaisin meille ns yövaloksi, ettei ihan pilkkopimeässä tarvii valojakaan sytytellä. Kiva tunnelmavalaisin siis. Neulevaatteelliset kynttiläpurkit nappasin postissa käydessä poistolaarista, kaks ee kipale, ja iloa nekin tuo! 

ei oo sanomista tähän

Kuulemma jos ei voi peittää niin voi aivan hyvin korostaa. Meillä korostettiin ihan kunnolla, vieläpä isännän toimesta ja isännän päättämällä värillä. Yks ilta herra oli vaan päättänyt näin tehhä ja kun yritin vähän kompromissata ni ei; ''sulla ei oo nyt ollenkaan sanomista tähän juttuun'', niin. Kuulemma meille on tulossa ihan liian väritön ja plääh koti, jotenka pensselisetä heilumaan ja kyllä on väriä. Jos/kun kyllästyy niin eikun harmaata taikka mustaa päälle. Oon vähäsen järkyttynyt tuosta tempauksesta, entäs te, iskeekö vai iskeekö huti? 

Niin ja hei iso kiitos sekä lämmin tervetulotoivotus uusille lukijoille, teette tästä paljon mielekkäämpää! 

minäpä arpoin jo

Onni on arpoa ja onni on saada. Mää arpoin netistä löytämälläni arvontakoneella, joka ei ollu yhtään hassumpi, mää listasin nimet sikinsokin ensin paperille, sitten koneelle, ja annoin ruletin pyöriä, mies tokas jossain vaiheessa silmät kiinni olevalle vaimolleen että nythep, paina välilyöntiä ja määhän painoin, ruletti pysähtyi ja pyyhkeet saa postissa AINOA., kunhan meilaa mulle yhteystietonsa sivupalkissa kuvan alla näkyvään osoitteeseen! 

 

tottakai keltainen

Hullut päivät oli, en päässyt paikanpäälle, onneksi, sillä muuten en olis säästynyt näin vähällä. Tänään kätevästi hain, tottakai keltaisen, paketin postista, sain juuri ne haluamani tuotteet, ei heräteostoksia, ei jonottamista, ei hikoilemista ruuhkassa. Ainoa miinus, että kun tretornit halusin, sain kyllä herätä lauantaina kahdeksalta niitä ostoskoriin klikkailemaan, yhdeksältä oli jo loppunut oma koko kun kävin katsomassa... Kumppareiden lisäksi paketista paljastui jo unohtuneet magisson teekupit, näin syssyn tullen ja joulua odotellessa niiin kätevät haudutusteen yksin juojille. Laukkunaulakoksi ostettiin vielä paikkaansa hakeva Mazen Bill xs. 

 

PSST: Vielä yksi päivä aikaa osallistua arvontaan TÄÄLLÄ!! 

PSSST: Alimmassa kuvassa näkyvät kynttilät Tiimarista, ainakin täälläpäin suomea on alkanut ne konkkamyynnit, joista ei saa puhua, oli paljon hurjia aleja, mulla mukaan lähti tosiaan kassillinen kynttilöitä. 

macramea

Eilen iltapuhteina siinä kun miehet värkkäs listojen kanssa keittiössä, minä solmin matonkuteita olkkarissa. Macrame solmuja peräkkäin ja vierekkäin, rivi kerrallansa, sain aikaan mielestäni kivan seinävaatteen, vaikka onkin vähän joka suuhtaan kiero ja vino. Samaan syssyyn solmin myös kukalle amppeliverkon harmaasta kuteesta.  Mitäs te pidätte näistä? Toinen kysymys, pujottelenko seinävaatteen loppupätkiin puuhelmiä vai en? 

mitä vielä

Kunkun munlta kysytään, että mitä vielä on jäljellä remontista, oon sanonu parin viikon aikana että pikkuhommia enää. No niin, pikkuhommia, voi jonkun mielestä olla melkeenpä mitä vain, mutta mulle ne on  listottamista, kynnysten fiksailua ja vääntämistä, vessan kattoa, sähköjohtojen pintavetoja, pistorasioiden ruuvailua, katkaisijoiden vaihtelua, ovien maalailua, ikkunoiden ja ikkunalistojen jynssäämistä ja  keittiön viimeistelyä. Noita edellämainittuja siis värkkäilemme miehen pitkien työpäivien päätteeksi ja näin viikonloppuisin. Päätimmä ettei tupareita tuu, ennen kuin jokainen lista on paikoillansa, ja jokainen roska ja tarpeeton raksatavara on asunnosta poissa. Nähtäväksi jää siis tupareiden ajankohta, jos kuitenkin tämän vuoden puolella. Yllä satunnaisia viikon varrella räpsittyjä ruutuja, alla meän ihanan leveä makkarin ja olohuoneen välinen kynnyslista sekä miekkosen hökötys viimeisen välitilalaminaatin liimaamista ja puristamista varten. 

 

 

minäpä arvon

24 000 klikkausta, 24 lukijaa [+bloglovinin kautta seuraajat 14 = 38], on syytä siis arpoa. Kiitos teille lukijat, teitä käy täällä päivittäin parista sadasta ylöspäin. Jotenka siis pistetään palkinnoksi punaiset [kohta on joulu] Pentikin käsipyyhkeet. Yhden arvan saat huikkaamalla hep, toisen liittyttyäsi [nyt tai aiemmin] bloglovinin taikka bloggerin kautta lukijaksi, ja kolmannen linkkaamalla arvonnan blogiisi. Kerro kommentissa monellako mennään, niin pyyhkeet voivat olla sinun. Muistakaa anonyymit tunnistettava nimimerkki! Arvonta päättyy viikonpäästä keskiviikkona 16.10. kello 15.oo. Lykkyä tykö itse kellekkin.  ARVONTA ON PÄÄTTYNYT, KIITOS KAIKILLE OSAA OTTANEILLE! 

lisää puuta meille

Runsaasta ja laajamittaisesta etsiskelystä huolimatta, en löytänyt mieleistäni pyykkikoria. Mieleinen sen täytyy olla siitä syystä, että joudun katselemaan sitä päivät pitkät makuuhuoneessa, kun ei pieneen vessaamme oikein mahdu. Joki ihan perus lieriö olis kiva, mietin jotain puista, tai valkoista metallista, muttei sellaista vastaan tullut nettikaupoissa tai ihan livekaupoissa sopivaan hintaan. Jotenka siis maanantain vapaapäivä vietettiin koulun verstaalla. Ei se nyt niin helposti syntynyt. Toinenkin on toiveissa, toteutus odottaa parempia toteutusideoita. 

jonnin joutavaa

Ikean sivuilta vuodesohvia etsiessä, löysin kivan näköisiä uusia tuotteita. Näitä voisin kotiuttaa, lapsi vieraita varten vaikka värikkäitä lautasia ja kuppeja, itselle ihana metallinen keltainen tarjotin. Nojatuoli ja sermi nyt ei oo tarpeen meille, mutta hienoja on. Sermiin kun vielä saisi vaihtoehtoisia kankaita niin а вот. Oman asumisen alkuvaiheessa samoten ikeaa oli koko asunto täynnänsä, jossain välissä on päässyt karsiutumaan poissa, nyt taas alkanut Ikeat saamaan enemmän valtaa. Toki pitäydyn niissä perus valkoisissa kaapeissa ja jutuissa, joita ei välttämättä ikeaksi mieltäisi, ja huomattava määrä kalusteita on omatekoisia taikka sitten kirpparilta roudattuja. Noh, venähtipäs, aioin vain pari sanaa ikean uusista jutuista laittaa. 

heksakoneja

Ihastuttavan houkutteleva heksagon, hillittynä tosi mahtava kuvio. Itse en osaa hillitä, joten länttäilin kyseisen mallisia peilin palasia eteisen seinään sellaisella teipillä, joka myyjän mukaan pitää peilit seinässä hamaan maailman loppuun saakka. Siinä on siis ja pysyy. Paria palaa vielä kaipaa lisää, vai mitä? Eteiseen myös löytyi sattumalta koulun roskalavalta jonkun sinne hylkäämä oletettavasti penkin proto. Maalaanko vai enkö maalaakkaan, valkoisella vaikko millä muulla? Hetken saa ihastuttaa männyn keltaisuudellaan. Huomaattekos, on listat ja kynnykset paikoillansa. Alkaa oleen tää remontti ihan oikeasti loppu suoralla.

Nyt jo kysymys 'mitä jos/kun kyllästyn?' pyörii päässä. Noh, se on sen ajan murhe. Onko siellä ihastuttu vai vihastuttu kuuskulmioon?

PS.  Kuusikulmaista on myös Work-lampussa, joka arvotaan Hunajaista-blogissa huomenna sunnuntaina, äkkiä siis vielä arvontaan mukaan!