DIY leikkimatto

Kun kaikki leikkimatot huutavat räikeyttään, ja ei oo sitten yhtään mun mieleen, jotenka päätin tehdä sellaisen itse. Kirpparilta löytyi hyvä ja halpa lähtökohtamatto, josta otettiin kaaret ja mitat. Kangaskaupan ja marimekon kautta kotiin, ja ompelukone hurisemaan. Pohja on Marimekon ''Ajatus on tärkein'' -kangas, ja autolelut on leikattu ''Pikku Bo Boo'' -kankaasta. Sisälle on työnnetty vanua ja kulkusia, osassa autoista on myös jotain rapisevaa muovia. 

Värit ei mua häiritse, kunhan niitä ei oo liikaa. Tätäkin projektia oli mukana hurruuttelemassa rakkahin aviomieheni. Hän niin innostuu näistä mun jutuista välillä! Nytten myö pakataan pikkumies vaunuihin ja lähdemmä kävelylle! Täällä paistelee aurinko, joten eiköhän oteta siitä ilo irti! 

sitteri ja sen uusi päällinen

Ajattelin ettemme sitteriä tartte, että onko sille muka tarvetta. Tulin toisiin ajatuksiin kun törmäsin sievään simppeliin valkorunkoiseen vanhaan sitteriin tori.fi:n myyntipalstalla. Vaivaisella viidellä eurolla hain tuon kotiin ja toisella vitosella ostin kangasta, josta uuden päällisen ommella hurautin. Sopii paremmin nyt meille edellisen pinkin päällisen sijaan. Eikä likakaan varmaan niin helpolla näy, kun ei ole ihan yksivärinen. Toivoa siis sopii nyt, että poikakin siinä viihtyisi. 

Ps. Tänään vielä aikaa osallistua arvontaan täällä.

hiljaisuuden syy

Saimme ihanimman lahjan, pienen pojan, syliimme maanantaina aamupäivästä. Olemme valtavan kiitollisia tästä ihmeestä ja lahjasta. Sanattomiakin. Kauan on odotettu, ja nyt vihdoin saimme täydellisen lisän perheeseemme. Onnen kyyneleiltä ei ole vältytty yhtenäkään päivänä. 

Tästä syystä blogi on ollut hiljainen. Nautimme, opettelemme uutta ja ihailemme, siinä on seuraavien päivien ja viikkojen ohjelmaa. Mieskin jäi piiitkälle lomalle.  Täydellinen ajoitus tuoda valoa ja iloa pimeään syksyyn. 

nyt se ARVONTA

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT, KIITOS OSALLISTUMISESTA! 

Kestihän siinä, mutta hyvää kannattaa odottaa vai mitä? Lupaamani arvonta sadan rekisteröityneen lukijan ja kahdensadan postauksen täyttymisen johdosta. Sain ihastuttavan Lastucasen sponssaamaan teille voiton. Kaikki lienee kuullut tästä yrityksestä, joka tekee niin maan mahtavia puisia kuoria puhelimiin ja tabletteihin. Aluksi oli perus kuori, sitten tuli mukaan myös skinit ja lompakkokuoret. Jo tulevan ammattini puolesta oon tästä jutusta ollut ihan innoissaan. Kotipaikkakunnaltani tällainen hieno ponnistus, ja kuinka isosti tuotteet on otettu vastaan. 

Mulla on uutukainen puhelin, joka tarvii suojausta, jotenka kyllä kiitos, mulle tuo koivuinen kuori, passais sisustukseenkin! 

Arvon siis teidän lukijoiden kesken koodin, jota vastaan saa vapaavalintaisen Coverin tai Skinin Lastucasen sivuilta itselleen tilata. 

Säännöt ovat yksinkertaiset, kerro mikä puulajeista viehättää eniten ja olet mukana arvonnassa. Lisäarvan saat olemalla rekisteröitynyt lukija. Lukijaksi voit rekisteröityä rullaamalla ihan alas, ja klikkaamalla ''liity tähän sivustoon''. Kerrothan kommenteissa monellako arvalla olet mukana, anonyymi; keksithän tunnistettavan nimimerkin ja laitathan mukaan myös sähköpostiosoitteen, jotta saan voittajaan yhteyden nopeasti. 

Arvonta alkaa NYT ja päättyy tasan viikon päästä, eli sunnuntaina 26.10. klo 18.00. 

Yhteistyössä: 

värihaaste osa 5: punainen

Tuo joulunväri ei oo juuri mun mieleen. Ainakaan sisustuksessa. Siksi sitä kodistamme ei juur löydy. Vauvalle on tehty mobile, jossa kaikki perusvärit esiintyy, joten tokihan punainenkin on mukana. Viime vuonna äitini toi Marokkosta tyynynpäälliset, joissa himpun verran punaista myös. Peltinen paloauto on mieheni pelastus kotikotoani. Iittalan Taika-mukeja meille on muutama siunaantunut, niistä on ihana juoda kuumia juomia iso motillinen! 

Vinkaan teille arvonnasta; jos sammutuspeitetteelle käsittämättömän tyylikästä piilopaikkaa kaipaatte/tarviitte niin Projekti Verkaranta sellaisen arpoo! Ja mää ainakin tahtoisin tuon! 

värihaaste osa 4: kulta/messinki

Minkäs harakka luonnolleen voi, kun kultainen on niin kiva ''väri''. Meillä sitä on pienenpieninä ykstiyiskohtina siellä sun täällä, ja jutut vaihtelee paikkaansa melkotavalla. Kohta on aika kaivaa kaikki kultaiset ja messinkiset kynttilänjalat esille niin sittenpä vasta kiilteleekin. Vaikeuksia teettää viidennen värin etsiminen. Katsotaan saanko taiottua sen jostain esille.

Haasteen saa napata ken haluaa, tuntuu että kaikki ovat sen jo jostain saaneet, niin jätän haastamatta ketään erityistä.

värihaaste osa 3: vihreä

Kai joka huoneesta näkyvä sisäpiharakennuksen vihreä katto lasketaan myös kotona esiintyviin vihreisiin? Vihreä on myös yks mun lemppari väreistä, mutten juuri osaa sitä käyttää kun viherkasveissa ja tekstiileissä. Hetki sitten kotiutimme vihreän keinutuolin, mutta se joutui kyllä heti maalipensselin kohteeksi, siitä lisää myöhemmin. 

Hoitoalusta on niinkin helposti toteutettu, kuin leikkaamalla superloonista palanen ja heittämällä päälle kosteussuoja ja Marimekon trikootyynyliina. 

värihaaste osa 2; keltainen

Yks lemppari väreistäni on keltainen. Pieninä annoksina siellä täällä se tuo niin paljon pirteyttä ja raikkautta kotiin. Keväällä varsinkin innostun tästä väristä aivan tosi paljon. Yksi pysyvä keltainen ratkaisu on liekkarin putki, jonka ylläripylläri mieheni valitsi ja maalasi. On aikoihin eletty, tuumin minä silloin, mutta annoin periksi oman harmaan mielipiteeni kanssa. 

Eilen unohdin tohinoissani haastaa ketään, niin haastetaan nyt kaksi; White stories -blogin Ida, sekä Unelmia ja elämää -blogin Manna, mitä värejä teiltä löytyy kotoota? 

värihaaste osa 1: sininen

Ja määkö luulin että meiltähän löytyy värejä vaikka kuinka paljon. Phah. Sain siis Kaksin kaksiossa-blogin Lauralta värihaasteen. Haaste on lähtöisin Syhinä-blogista. Tarkoituksena siis postata viiden päivän aikana viidestä eri väristä kotona. 

Kun mää näitä värejä aloin ettiin, sininen oli het ensin esillä. Sillä siis aloitetaan. Pieniä yksityiskohtia sinisenä löytyi yllättävän monta, ja lisää on tulossa!

ei mitään uutta eteisessä

Niinkuin otsikkokin jo sen kertoo, ei mitään uutta. Tai ei juuri mitään uutta. Eteinen on miltei saman näköinen kuin tammikuussa, kun viimeksi oon sitä kuvannut. Jotain kuitenkin on muuttunut. Sähköjohdot ei enää repsota, vessan kyltti on vaihtunut uuteen ja mattokin on päivittynyt. Viimeviikolla löysin myös tuon ensimmäisessä kuvassa näkyvän Karlssonin Mini Flip -kellon, paikallisesta Sokoksesta miinus-kuuskyt-prossaa -lappu kyljessä, eihän sitä sillon voinut kauppaankaan jättää, jos kerran siitä monta monituista vuotta oon haaveillut.

Vessan oven kirjaimet on Design Letterssin. Karhula-tölkissä säilyy kestokassit, siitä on helppo napata mukaan, kun kulman takana käy kaupassa.  Pienessä valkoisessa pärekorissa säilyy avaimet, huulirasvat ja muu pikkusälä, jotka taskusta siihen kotiin tullessa heitetään. Meinaa vaan olla liika pieni kori. Onneksi on jo tilluussa pikkuveljellä soma avainkaappi. Muutoinkin on suunnitelmissa muunnella eteistä vähän toimivammaksi. Jos penkkiin saisi toisen hyllyn, olis se kätevämpi kenkien kannalta. Peilit ajattelimma ottaa pois ja laittaa tilalle toimivammat seinänaulakot ja ehkä hylly niiden päälle hanska-, pipo- ja kaulahuivilaatikoille. Saas nähhä miten suunnitelmien käy. 

DIY-kynttelikkö

Pitkästä aikaa, no oikeasti kokoajan joku DIY-juttu on työn alla, mutta pitkästä aikaa saatiin jotain valmiiksi asti. Ja käyttöön hetimiten. Tarvittiin vanha nahkavyö ja niittejä. Mies hakkasi vasaralla niitit oikeisiin paikkoihin ja mää tökin kynttilät. 

Nymmää meen jatkaan Avotakan lukemista ja nauttiin kynttilöistä, syyssateesta ja kuumasta glögistä. Kyllä, luit oikein, tämä rouva on aloittanut glögikauden. Tovi sitten jo. 

pöydän uudet jalat

Jo pari viikkoa sitten operoimme ruokapöydällemme uudet jalat. Aiemmat olivat itse tekemäni, mielestäni kovin sievät ja uniikit, muttei käytössä kovin hyvät. Lenkkasivat ja päässä istuvan jalat eivät sopineet pöydän alle. Kesätyöpaikastani löysin uudet jalat, jotka käsittelimme uusiksi valkoisiksi. Sopii valtavan hyvin nuo jalat tuohon, vai mitäs sanotte? Aiemmat jalakset voit nähdä mm  täältä. Nyt sopii myöhemmin tuleva syöttötuoli myös hyvin, sekä syöttötuolissa istuvan jalat kanssa.

Toin vähän syksyä kotiin tiesminkäpuun -oksan muodossa. Vielä jaksaa ''lenkkeillä'', ja kirpsakat aurinkoiset kelit oikein kutsuu mua tuonne keskikaupungin metsään kävelylle. Oon niin syksyihminen kun vaan voi olla.