Chrome - Link Select -->

perjantai 25. heinäkuuta 2014

jalat alle

Aiemmin täällä pohdin laittaakko vaiko eikö laittaa jalkoja bestå-laatikoston ja kaapin alle. Töissä törmäsin kauniisiin jalkoihin, eikä henkilökunta-alennuksen jälkeen jäänyt noille montaa euroa hinnaksi, jotenka kotiutin ne. Mieskin onneksi tykkäsi ja ruuvaili jalkaset samoin tein paikoillensa. Munsta korotus teki hyvää beståille, ja jalallisina ne sopii paremmin meille. Ootteko samaa mieltä? 


Kaikille uusille lukijoille sydämelliset tervetulo-toivotukset, ihanaa kun ootte mukana! Enää muutama lukija tarvitaan täyteen sadan joukkoon. Sitten on ihan varmasti arpajaiset luvassa! 

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

erään tuolin tarina

Ette arvaa kuinka iloinen rouva täällä kirjoittelee!! Piipahdettiin ekstempore reissu Porvoossa, kauniissa kesäkaupungissa tänään päiväseltään. Kierreltiin pikkuputiikkeja vanhassa kaupungissa, lähinnä nautittiin ihanista jutuista silmillämme, kamerakin unohtu aamuhässäkässä kotio. Pihakirpparilla silmäni iskeytyivät nurkassa lojuvaan tuoliin. Kysäsin myyjältä onko tuoli kaupan. Myyjä vastasi että onkai se, mitä tarjoot. Heitin takaisin et sano sää lähtöhinta niin keskustellaan siitä. Vastaus oli ''miten olis vaik parikymppii?'' Mun ilme oli varmasti näkemisen arvoinen kun yritin peitellä innostusta. Tokaisin, ettei tuon hintaista tuolia voi tänne jättää, ja niin lähti Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Domus-tuoli uuteen, rakastavaan kotiin. Toki tiesin, että tuoli on huomattavasti arvokkaampi kuin myyjän ilmoittama hinta, ja vähän huijarilta tuntui olo kauppojen jälkeen. Myyjä selvästikään ei ollut tietoinen mikä tuoli hällä käsissään oli, ja mitä siitä huutokaupoissa maksetaan. Mielestäni tuoli on loistavassa kunnossa, tietysti pientä elämisen jälkeä on, mutta kaikki on melko huomaamattomia ja täysin ymmärrettäviä. 

Heti alkoi visiot pyöriä, että olisko valkoisena tuoli paras meän kotiin, mutta hetken ajattelin sitä tuollaisena katsella ja tuumailla että josko vain lakkapinnan uusisi, vai mitä tekisi. Onko ehdotuksia? Tarkkaa sijoituspaikkaakaan sillä ei vielä ole, mutta seilailkoot ja etsikööt paikkaansa vielä. 


perjantai 18. heinäkuuta 2014

lemppari kulma ja ja

Oon aivan unohtanu esitellä meän uudehkon tulokkaan. Kotiin saatiin vihdoin vanhan nahkaisen sohvan tilalle oikea sohva. Kahden väliaikaisen jälkeen. Tämä on ainakin pidempi väliaikainen. Valkoiset päälliset olis nannaa, tummanharmaa imee sen vähäisenkin valon tuosta huoneesta. Samoten tuolien musta keinonahkapäällys harmittaa, miksi en päätynyt valkoiseen taannoin. Noh, mennään nyt näillä. Kotihankinnat on vauvahankintoja vähäpätöisempiä juuri nyt, ja keskitämmekin kaiken rahan toisaalle. Sohvankin hankimme jokin aika sitten ystäviltä muuton tieltä oikein edukkaasti. 

Mun lemppari kulma koko kodissa on tuo yllä näkyvä näkymä. Voisin istua sitä vastapäätä olevassa tuolissa kauan ja vielä kauemmin tuijottaen siitä avautuvaa näkymää olohuoneen nurkkaa kohti. Toki kyseiseltä tuolilta on hyvät näkymät myös vierashuoneeseen, makuuhuoneeseen ja eteiseen. 

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

kesää sisällä

Pakastin on täynnä mansikoita. Kolmella ikkunalla on suuret puskat jonkinsortin rantaheinää. Ostettiin pinnasänky. Pedattiin se samointein. On kestitty vieraita maan mainiolla mansikka-pavlovalla. Yöt on vielä hirmu valoisia ja kuumia. Vettä kuluu kolminkertaisesti.

Kesä. Nauti siitä, äläkä ole somessa. < Kuulin tuon tänään radiosta, nauroin.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

hei painetaan

Harsojen oston yhteydessä sain ajatuksen painaa niihin kuvioita, ettei olis perus tylsiä valkoisia. Mies innostui heti ajatuksesta ja oli mukana touhussa. Niin paineltiin ensin ostamaan värit ja vermeet, sitten väkerrettiin painomuotit sellaisesta superlon-paperista, mitälie oikealta nimeltään. Ompelin parit leggarit ja toisiin niistä painoin, rätit ja pari perusvalkoista bodya sai myös kuvioita ylleen. Tykkään ihan superisti tuosta niin onnistuneesta sulkaharsosta, josta ihan varmaan tehdään toinen painos erääseen vauvalahjaan. 

Tässä alimmassa kuvassa on muuten vaan ihan herkkuja Mainion(ei maksettu/sponsoroitu mainos), Marimekon ja Polarn o Pyretin vaatteita pikkuiselle. Kuten värivalinnoista ehkä päätellä voi, on tulokas mitä todennäköisimmin poika. Koetan silti välttää vain sinisiä ja vihreitä valintoja, vaan uskallan ostaa myös muita värejä. Joku ystävistäni heittikin, että saapahan teän koti väriä kun vauva tulee… 


perjantai 11. heinäkuuta 2014

Päivät on liian lyhyitä. Auttamatta. Ainakin jos ne 24 tuntia yrittää saada riittämään tarpeeksi pitkiin, ainakin 8 tunnin, yöuniin, 10 tunnin työpäivään matkoineen ja valmisteluineen, pieneen, noin tunnin mittaiseen kävelylenkkiin, lepäämiseen, ruoanlaittoon ja syömiseen, ihmeelliseen touhuiluun sekä siivoiluun / järkkäilyyn ja sitten vielä iltatoimiin. Kaiken tämän ohella sisustusinto on miltei olemattomiin kadonnut, kaiken väliinputoavan ajan käytän etsien vaaville sitä sun tätä, useimmiten käytettynä tai uutena edullisesti. Rahaa saa kyllä kiitettävästi palamaan pikkuisen härpäkkeisiin, niin turhiin kuin tuikitarpeellisiin. 

Tänään työpäiviemme jälkeen lähdimme kävellen viereiseen puistoon. Siellä oli muitakin. Kamera kiikkui miehen kaulassa ja kädessä. Kuvista siis kaikki kunnia hälle. Huomenna laiminlyömme taas kodin ja suuntaamme samaan puistoon auringon hellittäväksi. Nyt kun kesä on täällä, nautitaan siitä se vähä, mitä sitä kestää. 
Palaan taas minkä kesältä ehdin. 

torstai 3. heinäkuuta 2014

mini-ihmistä varten

Bestå lisääntyi, jo muutama viikko sitten. Kävimmä hakemassa mini-ihmisen vaatteita ja muita tykötarpeita varten lipaston. Vetimetön oli ihan ehdoton, pomppusalpoilla, niinkuin viereinen kaappikin. Kaappi laskettiin maan tasolle, näytti liian typerältä seinällä, ja lipasto vierellä lattian tasossa. Mietteissä ja etsinnöissä on molempiin pyörät, taikka korkeahkot (n 15cm jalat), katsotaan kumpiinko päädymme. Lipasto on saanut jo täytettä vaikka kuinka, mutta vielä mahtuu… 

Kehystin Luona In:in käärepaperin, jossa oli pari Mainiota vaatetta minille. Aarikan lelu on kirpparilöytö, auto on Ikeasta ja pupu äitin antama Pentikin pehmo. Niin maailman ihaninta shoppailla pienenpieniä vaatteita, leluja, tarvikkeita ja kaiken maailman juttuja pientä varten. En olis osannut arvatakaan. 



tiistai 1. heinäkuuta 2014

miltei jokapäiväinen

Oivoi, taas on kulunut reilusti toista viikkoa viime postauksesta. Tässä välissä ollaan rakenneultrattu, käyty pohjoisessa reissussa, vietelty sadepäiviä töissä ja kotona torkkuen sekä tietysti hankittu vähän sitä sun tätä pientä ihmistä varten. Rakenneultrassa kaikki oli hyvin, sukupuolikin saatiin melko varmasti selville. Nyttemmin ollaan molemmat iloittu hytkyvästä masusta, kun siellä potkitaan melko ahkerasti. 



Vaikkei säät ihan kesältä tunnu, mansikat saa kesäfiiliksen aikaan, ollaan lähes joka päivä pilkottu mansikoita kippoon ja lorautettu kinuskia mukaan, ja raikkaan makea kesäherkku on valmis. Syssymmällä sama homma mustikoilla, ai että! Tulis vaan nyt niitä isoja lootia tuota mansikkaa, ettei tarviis pikkurasioissa ostella. 


torstai 19. kesäkuuta 2014

se on meillä kylässä vaan

Ehkä maailmankaikkeuden kaunein syöttötuoli. Tulevaan mummolaan se on menossa, on meillä vaan käymässä, kunhan pohjoisemmas joku sen joutaisi ajaa. On niin sievä että. Kelpais jäädä meillekin. Mieskin on tässä asiassa samaa mieltä, ehkä siis vuoden päästä metsästämme tätä kuumeisesti myös meille. Kyseessähän on siis Artekin 616 syöttötuoli, jonka on suunnitellut Ben af Schultén vuonna 1965. 

Antakaa anteeksi laiska kuvailuni, tämäkin on puhelinlaatua, eikä edes sitä parhaimmillaan.

Nyt toivotan teille kuitenkin rentouttavaa ja rauhallista keskikesän juhlaa, vaikkei sää niin keskikesäinen olekaan. Met lähtään mökkeilemään ja otetaan iisisti. 

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Pisararengas

Viikot menee luvattoman nopeasti, viikoilla ei ehdi juuri muuta tehdä kuin töitä, vähän liikkua ja nukkua. Raskaus on kerinnyt yli puolen välin ja liikkeiden myötä alkaa pikkuhiljaa konkretisoitumaan koko homma. On ollut ihana ostella pieniä vaatteita ja vähän muutakin pientä varten. Viikonlopun tampereenreissulta lähti mukaan monta asiaa, joista parahimman näytän nyt. 


Kirpparikierrokselta sain mukaani virheettömän Timo Sarpanevan Pisararengas maljan melkeinpä pilkkahintaan. Kastemaljaksi sen ajattelin, halkaisija on juuri sopiva. Luultavasti en malta olla käyttämättä tätä myös soppakulhona, salaattiastiana tms.  Malja on kaunis kun mikä!